Kylläpä tosiaan venyy tämä päivittely aina. Koitankin listata nyt tärkeimpiä kuulumisia, varmaankin sekalaisessa järjestyksessä...

Attis kävi eläinsairaala Aistissa tutkimuksissa epilepsiansa vuoksi. Attiksen aivot, niska ja selkä magneettikuvattiin seuraavin tuloksin: pikkuaivoissa pieni chiarin epämuodostuma, selkä täysin puhdas ja keskuskanavassa havaittavissa minimaalista laajentumista. Lisäksi otettiin aivokäyrää ja tietenkin kuunneltiin sydän ja mitä vielä. Varsinaisia vikoja ei löytynyt, joten epilepsia ei johdu mistään muusta sairaudesta.
Lääkkeksi saimme Barbivettia, joka on toiminut nyt erinomaisen hyvin. Kohtauksia ei ole näkynyt, mutta ei myöskään mitään sivuvaikutuksia. Annostus on aika pieni, toivottavasti tilanne pysyisi tällä hyvänä Attiksen loppuelämän :)
Lääkitys tarkoittaa että meidän kisaamiset oli nyt sitten siinä, mutta eipä sille mitään voi. Ihan keskenhän tämä touhu jäi, mutta tärkeintä on että Attis voi viettää muuten tavallista elämää. Agilityä tulemme varmasti kuitenkin omaksi huviksemme jatkamaan, ja ehkäpä Attiksesta tulee möllikisojen kuningas.

Gibson on näyttelykeimailuijen lisäksi saanut vähitellen aloittaa pientä agilitytreenausta. Olemme käyneet pari kertaa kentällä, mutta enemmän olemme keskittyneet kotona puuhailuun. Harjoituksissa olemme keskittyneet lähes vain irtoamiseen, eli namikupin avulla on harkattu siivekkeiden välistä juoksua ja putkeen lähetyksiä. Gibson on ihan pätevän oloinen pentu, ja innokkuuden lisäksi yllättävänkin keskittymiskykyinen! Kontakteja olemme alkaneet työstämään Silvia Trkmanin juoksukontaktiopeilla, katsotaan mitä tästä tulee... Keinua Gib on saanut kuitenkin kokonaisena pari kertaa jo koittaa.

Grecon kanssa on edellä mainittujen kisojen lisäksi yksi startti Kouvolassa ja kaksi Mikkelissä. Tuloksina kaksi hylkyä ja yksi nolla. Ei kontaktivirheitä, paitsi Mikkelissä hylyn jälkeen lentokeinu kun kokeilin epäonnistuneesti persjättöä keinulla. Grecolle luvassa mukava viikonloppu, kun suuntaamme Workaholic&Foolproof leirille Ruostejärven maisemiin, agilityn pariin tietty!
Iloisena uutisena saimme maanantaina kuulla että pääsimme b-maajoukkueeseen. Erittäin mukava uutinen,  hienoa päästä tekemään treenejä asiantuntijoiden avustuksella ja ohjauksella. Innolla odotamme leirejä.

Safi on ollut pari kertaa treeneissä räyhäämässä (se todellakin huutaa koko ajan...). En voi kuin ihmetellä kuinka hyvin sillä on vielä kontaktit mielessä. Vielä varmuustreeniä keppeihin ja keinuun, ja mikäli jalka pysyy hyväkuntoisena niin olisihan se mukavaa palata kisakentille. Olemme kuitenkin treenanneet varsin vähänlaisesti. Jäljellä Safi on käynyt nyt pari kertaa, kiitos vain Hämeenlinnan suuntaan avusta! Vielä se tottis.. Tosin esineruutukin on kaukana valmiista.