Ensimmäistä kertaa lähdin itse kuskina matkaan, torstai-iltana menimme Grecon ja Attiksen kanssa Christalle Espooseen yöksi, ja sieltä pe-aamuna aikaisin kohti Turkua.
Attiksen ensimmäinen laivamatka sujui hienosti. Greco, Dara ja Wicky olivatkin jo vanhoja konkareita, joten hytissämme matka sujui varsin rauhallisesti kaikilta neljältä koiralta.
Maarianhaminaan saavuttuamme kävimme lenkin koirien kanssa metsässä ja kallioilla ja kaupan kautta menimme etsimään hotelliamme. Majapaikka löytyi, mutta kuski olisi kyllä voinut heti uskoa Christan neuvoja... Huoneemme hotelli Pommernissa oli tosi tilava kera keittiönkin joten meillä oli viikonlopun ajan oikein mukavat oltavat.

Lauantaina ehdimme aamulla lenkittää koirat ja käydä pikaisesti aamiaisella ennen Eckeröön lähtöä. Päivän eka rata oli Attiksen. Attis oli alusta asti tosi kivasti hallissa, eikä juurikaan välittänyt muista koirista tai tekonurmen hajuista. Teinpä silti tosi tyhmän ja hätäisen lähdön kun en uskaltanut luottaa siihen, joten saatiin heti kolmannelta aidalta kielto. Toinen kielto tuli aalta, kun jyräsin vähän Attiksen päälle... Kolmas renkaalta, jossa vähän testailinkin sitten kun kaksi kieltoa jo alla.
Radalla oli kaikki kontaktit, ja Attis otti ne tosi maltillisesti ja hienosti. Kepit olisivat voineet olla nopeammat, mutta hienoa että ne nyt kisoissa kuitenkin sujuivat.

Tokalla rata oli ok, ei mikään katastrofi, mutta ei mikään ilo silmällekään.
Lopussa kuitenkin onnittelin itseäni jo nollasta, mutta Attis kääntyikin pussista takaisin!
Eihän me ollakaan pussia paljoa treenattu, mutta ei siinä ole ollut mitään ongelmia ja vieras pussi (Purinalla) on mennyt kisoissakin hyvin.
Toisella yrittämällä sujahti pussiin onnistuneesti.

Grecon eka rata oli myöskin sellainen ihan ok, vaikkakin tavalliseen tapaan omalta osaltani tosi varmisteleva. Miksi en uskalla ohjata kunnolla, kun tiedän että kyllä Greco osaa ja menee just niin kuin tahdon?
Kontakteilla itse olin taas oikea pässinpää, vapautin esim. puomilta suunnilleen heti kun osui kontaktiin. No, täytyy treeneissä vaan tehdä entistä enemmän näitä tosi nopeita vapautuksia. Tai oikeastaan pikemminkin treenata nopeaa alas asti tuloa. Keinu oli hiiiidas ja kepeille vienti suorastaan surkea.
Yliaikanolla, 2s...
Sijoitus 11/~80.

Toka rata kesti huimat viisi estettä, mutta ihan ok alku, johon tosin siihenkin mahtui jo yksi tosi myöhäinen valssi...
Rata tyssäsi siis puomiin, josta kiitos edellisen radan toilailun kaunis loikka. Puomi uusiksi ja radalta ulos.
Videolta näkyy karu totuus, jäin tosi rumasti painostamaan Grecoa alastulolle. SitäKIN pitää siis harjoitella.

Hyppäri mentiin mukavalla fiiliksellä vailla paineita, ihanneaika oli sen verran tiukahko, että ei oltaisi kuitenkaan siihen päästy, joten koitettiin mennä vaan täysillä ja varmistelematta. Putken sijasta työnsin Grecon hypylle, joten hyl.
Yhtä käännöstä lukuunottamatta tämä rata oli meiltä kuitenkin ihan kelpo suoritus :)

Sunnuntaina vielä pari rataa, Attiksella jälleen suht varmaa suoritusta, mutta lopussa taas ohjaamisen sijaan oletin, ja vedin koiran puomin ohi A:lle. Attis kääntyi TAAS puomin jälkeen pussista takaisin, en voi tajuta. Uudestaan kokeiltaessa jälleen ok. Toivottavasti tästä nyt ei tule mitään kivaa ongelmaa.

Grecolle hidas nolla, mutta mitä siitä, se oli AGINOLLA vihdoin.

Attiksen radat:
+keskittyminen
+kontaktit
+varmuus
+rimat pysyi hyvin, vaikka olivat maksimikorkeudellakin
-treenien vauhti ja irtoavuus puuttui varmaan oman jäykistelyni takia
-huonot lähdöt
-tosi hitaat kepit
-hosuin kontakteilla (onko pakko Attiksenkin kanssa...)

Grecon radat:
+rimat tapissa joka radalla, hyvin pysyivät
+takaakierrot hyviä
+vääränpään putket onnistuivat ihan ok:sti
-HIIIIIIITAAT kontaktit
-otan senkin liian aikaisin lähdöistä
-kepit hitaanpuoleiset

Nyt kaikista tärkeimpänä asiana saada noihin kontakteihin vauhtia. Grecon A on ihan hyvä, mutta puomi ja keinu ovat todellisia ongelmia.