Käytiin (tai siis minä kävin) sähläämässä vielä pari rataa sunnuntainakin, nyt onneksi ihan lähellä :)

Eka rata oli ihan pohjanoteeraus. Jotenkin vaan lopetin ohjaamisen kun nelosesteeltä tippui rima, tai viimeistään silloin kun laitoin Grecon keppien tokaan väliin. Puomi oli hidas ja tuli vielä rumasti läpi, joten otin sitten sen uusiksi ja jätettiin onnistuneeseen (joskin taas hitaaseen... miksi nämä Kotkassa ja vähän Purinallakin onnistui?) kontaktiin. Siinä maaliin juostessamme tippui sen saman hypyn rima toistamiseen. Ehdin jo vähän huolestuakin, koska Kerkkis ei oikeasti rimoja tiputtele.

Onneksi seuraavalla radalla rimat pysyi tuttuun tapaan ylhäällä, mutta muuten rata ei kyllä paljoa edellistä parempi ollut. Tai alku oli hyvä, mutta sitten homma vähän levisi. Yhdessä kohdassa meinasin törmätä siivekkeeseen myöhäisen valssin seurauksena ja sen jälkeinen kiertokohta levisi ihan mammuttimaisiin mittoihin, Gee oli jo ihan ponnistamassa hypyn takana olevaa väärää hyppyä, mutta tuli kuitenkin takaisin. Loppu oli onneksi hiukan parempi, vaikka puomi jälleen olisi saanut olla nopeampi. Keinu oli kerrankin nopsa! En tiedä oliko se vahinko, mutta G oikein syöksyi yli keskikohdan aikomatta kuitenkaan tehdä lentokeinua. Jee! Alun takaaleikkaus A:lle, sen jälkeiset aidat ja kepit menivät kivasti, siitä kun vielä onnistuisi jatkamaan yhtä onnistuneesti :)
Sija oli jälleen kolme ja saimme hienon muumimukin.

Ainiin, sain mennä radan myöskin Kaijan Ilo-snautserilla, kun Kaija lähti vähän aikaisemmin kotiin. Ilon kanssa on yksi tai kaksi kertaa tullut treeneissä mentyä, ja se on hirmuisen kiva vietävä. Ilo oli hieno, mutta itse koitin kontrolloida tilannetta ihan liikaa ja pitää sitä käsissä, mikä nyt ei todellakaan Ilolle sovi. Keppien jälkeen homma lähti vähän raiteiltaan, mutta hauskaa oli! Vielä kun olisi saanut jalatkin liikkeelle.

Nyt olisi tarkoitus viettää agilitytaukoa Grecon kanssa seuraavaan Janitan koulutukseen asti, koska olemme nyt niin paljon treenanneet ja kisanneet.